“Hello, hello, how are you, what’s your name”, huutelevat oppilaat iloisesti astuttuamme koulun porteista sisään. Vilkuttelemme koulupuvuissa juoksenteleville oppilaille ja tervehdimme heitä yhtä iloisesti kävellessämme kohti rehtorin kansliaa. Aloitamme aina päivän juomalla minttuteetä ja arabikahvia rehtorin kanssa. Tästä jatkamme luokkiin seuraamaan oppitunteja ja haastattelemaan opettajia. Ahtaudumme pieniin luokkiin tuoliemme kanssa ja istuudumme luokan perälle. Noin 30 oppilaan luokissa, oppilaat istuvat pääsääntöisesti paripulpeteissa ja hyvin lähellä toisiaan. Kun yksi haluaa nousta, useampi ympärillä istuva oppilas joutuu nousemaan myös ylös. Oppilaat ovat hyvin samanlaisia kuin suomalaiset oppilaat – uteliaita, innokkaita, hiljaisia, uneksijoita, taitavia ja levottomia.

Uusia ja vanhoja haasteita kouluissa

Seuraamissamme kouluissa opetus on pääosin opettajajohtoista. Koronan myötä käytöksen haasteet ovat luokissa lisääntyneet ja tämä näkyy selkeänä levottomuutena ja sosiaalisten taitojen puuttumisena. Päivän rakenne on kouluissa yksinkertainen – yksi noin 20 min välitunti ja muun ajan oppilaat istuvat luokassa odottamassa opettajaa, joka vaihtuu joka tunti. Jerusalem on tiiviisti rakennettu kaupunki ja koulujen tontit ja rakennukset ovat kaikilta osin hyvin pieniä. Myös pieni välituntipiha on päivän ainoalla välitunnilla pakkautunut täyteen oppilaita ja melutaso on korkea.

Koulunpiha.

Tyypillinen koulupiha.

Palestiinalaiskouluista noin 75 prosenttia on julkisia eli palestiinalaishallinnon ylläpitämiä kouluja. Noin 14 prosenttia kaikista palestiinalaiskouluista on yksityisiä ja 12 prosenttia on YK:n pakolaisapujärjestön UNRWA:n ylläpitämiä. Yksityiskoulut eroavat monen maan yksityiskouluista, sillä monet yksityiskoulut opettavat sosioekonomisesti vaatimattomista lähtökohdista tulevia lapsia.

Yksityiskoulut keräävät silti koulumaksuja, mutta niiden määrät vaihtelevat. Kalleimpien koulujen lukuvuosimaksu on jopa yli 20 000 euroa, mutta monen yksityiskoulun vuosimaksu on vain 1000 euroa. Loput kuluista katetaan lahjoitusvaroilla. Esimerkiksi katolisen hiippakunnan ylläpitämät yksityiskoulut saavat suuren osan rahoitustaan eurooppalaisilta lahjoittajilta. Ukrainan sodan vaikutukset näkyvät palestiinalaiskoulujen budjeteissa. Iso osa eurooppalaisten lahjoituksista menee tällä hetkellä Ukrainan sodan uhrien auttamiseen.

Koulujen positiivinen vastaanotto ja yhdessä käymämme luottamukselliset keskustelut ovatkin hyvä lähtökohta rakentavalle yhteistyölle. 

Opetussuunnitelma määrittelee hyvin tarkkaan opetettavat asiat ja käytettävät oppikirjat. Myös paikallisten ylioppilaskirjoitusten tavoitteet haastavat opettajia noudattamaan pilkuntarkasti opetussuunnitelmaa. Jopa alakoulun opettajat kokevat ylioppilaskirjoitusten vaatimusten määrittävän työskentelyään.

Oppilas kirjoittaa vihkoon.

Positiivinen vastaanotto hyvä lähtökohta yhteistyölle

Palestiinalaiskouluissa, joissa olemme vierailleet, on käytössä aineenopettajasysteemi heti ensimmäisestä luokasta lähtien. Vain varhaiskasvatuksessa on jokaiselle ikäluokalle omat opettajansa. Usein aineenopettajilla on takanaan vain oman oppiaineensa opinnot, ei opettajan pedagogisia opintoja.

Kaikissa kouluissa ei luokilla ole nimettyä luokanvalvojaa. Opettajan rooli onkin silloin suppeampi kuin Suomessa, opettaja vain opettaa. Yhteydenpito oppilaiden vanhempiin ei myöskään kuulu opettajien tehtäviin. Se on usein rehtorin tai koulun sosiaalityöntekijän tehtävänä.

Opettajat ovat yleensä hyvin motivoituneita työhönsä ja ammattitaitoisia. He kokevat kuitenkin, että heidän työtään rajoitetaan monin tavoin ja heidän ammatillinen osaamisensa ei tule tunneilla esiin. Opettajien koulutus palestiinalaisissa yliopistoissa näyttää olevan aika vaihtelevaa, mutta enimmäkseen suomalaista kanditasoa vastaavaa. Tämä näkyy myös opettajien palkkauksessa. Tapaamiemme opettajien palkka oli alle 1000 euroa kuukaudessa, mikä on kalliissa maassa on varsin vähän. Tämän takia monilla opettajilla ja rehtoreilla onkin myös toinen työ.

Koulut ovat antaneet meille paljon ajattelemisen aihetta ja näistä ajatuksista lähdemme kehittämään sopivia koulutuskokonaisuuksia. Koulujen positiivinen vastaanotto ja yhdessä käymämme luottamukselliset keskustelut ovatkin hyvä lähtökohta rakentavalle yhteistyölle.