Vapaaehtoistyö pysähtyy

”They start fighting in Muse. It’s all messed up!”. Viesti vie leppoisan sunnuntaiaamun tunnelman mennessään. Hetken on vaikea hengittää. Me tulimme eilen siltä suunnalta. Me olemme turvassa Lashiossa, mutta entä muut? Entä ne 24 opettajaa, jotka osallistuivat koulutukseemme, heidän perheensä leireissä ja alueella työskentelevät Mettan työntekijät. Ovatko he päässeet turvaan? Koulutuskeskuksen katolla kaverikuvia ottaessamme emme heittäneet hyvästejä. Toivottelimme rentouttavaa viikonloppua ja sovimme, että joulukuussa tavataan taas. Entä, jos emme enää tapaa?

Lashio News Diaryn sivuilta löytyy jo kuvia ja videoita tapahtumista. Tekstejä en ymmärrä, mutta kuvat kertovat paljon ja työkaverin viesti tiivistää olennaisen. Kapinalliset ovat hyökänneet Museen ja sen lähialueille. Tilanne on sekava ja uusia pakolaisia on paljon. Valtatietä Museen on yritetty katkaista ja tarkastuspisteille hyökätty. Sunnuntai kuluu hitaasti ja ajatukset palaavat Museen vähän väliä.

Töissä virallinen tiedote kertoo faktoja konfliktista. Konfliktin osapuolina ovat Myanmarin valtion armeija sekä etniset kapinallisryhmittymät KIA (Kachin Independence Army) ja TNLA (Ta’ang National Liberation army). Musen lisäksi taisteluista on käyty Mungkussa, Pangsaissa ja Kutkaissa. Loukkaantuneita siviilejä on tällä hetkellä 30 ja 1500 ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan.  Viikon ja seuraavankin työsuunnitelma menee uusiksi. Turvallisuuden takia on pysyttävä Lashion keskustan alueella, eikä Musea kohti menevälle valtatielle ole mitään asiaa. Suunnitellut vierailut on peruttava. Turhauttaa, kaikilla muilla on kiire humanitaarisen avun järjestämiseksi, emmekä me, vapaaehtoistyöhön tulleet opettajat, voi auttaa kriisin tässä vaiheessa.

Aseelliset konfliktit Shanin provinssissa eivät ole mitään uutta. Taisteluja on käyty jo yli viisi vuotta. Elo-lokakuun aikana on alueella ollut 12 pienempää aseellista yhteenottoa. Pienemmän mittakaavan yhteenotot eivät edes päädy kansallisuutisiin. Kyliä on evakuoitu taisteluiden tieltä ja vuodesta toiseen leireillä odotetaan koska paluu olisi mahdollista. Uskaltaako tehdä suunnitelmia eteenpäin vai olisiko paluu sittenkin mahdollista pian? Näissä tilanteissa on erityisen tärkeää, että ruuan ja muiden perustarpeiden lisäksi keskitytään myös koulutukseen. On tärkeää, että lasten elämä palaa normaaliksi mahdollisimman pian. Tilanteiden pitkittyessä on tärkeää, että koulutuspolku jatkuu yhtenäisenä ja takaa lapsille paremmat mahdollisuudet selviytyä myös konfliktin jälkeen. 

Ulkomaanavun paikallisen yhteistyökumppanin Mettan toimistolla kaikilla on kiire. Uusille pakolaisille on saatava pian ruokaa, hygieniatarvikkeita ja lämmintä kylmien öiden varalle. Majoitus luostareissa on vain hätäratkaisu, jotain on keksittävä. Konflikti on päässyt uutisiin joka puolella maata ja hallitus on päättänyt tiukasti puuttua tilanteeseen. Myös Yangonissa on ollut levotonta liikehdintää. Meidän työmme pakolaisleirien opettajien tukemiseksi on toistaiseksi pysähtynyt. Emme voi kuin toivoa, että tilanne rauhoittuu pian, opettajat pääsevät matkustamaan turvallisesti ja pääsemme viemään koulutukset loppuun.

Tietoa turvallisuuskäytännöistä:

Kirkon ulkomaanavun kautta lähtevät Opettajat ilman rajoja vapaaehtoiset saavat lähtijävalmennuksen ja turvallisuuskoulutuksen ennen lähtöään ja kenttäkohteissa Kirkon ulkomaanavun tuen. Turvallisuuspäällikkömme tiedottaa, että sekä yhteistyökumppanimme Metta Development Foundation, Kirkon ulkomaanavun Myanmarin maajohtaja sekä vapaaehtoiset ovat keskustelleet haasteellisista tilanteista. Vapaaehtoisille tarjotaan tarvittaessa myös tukea vapaaehtoisjaksolta palattuaan.