Sain aloittaa etäasiantuntijana Ugandan koulujärjestelmän uudistamisprojektissa toukokuussa 2023. Ugandassa Ministeriö oli käynnistänyt koko koulutusjärjestelmää koskevavan uudistamistyön ja asettanut Education Policy Review Commission (EPRC), jonka työ alkoi jo 2021. Tavoitteena on laatia pitkän aikavälin suunnitelma (n.s. White Paper), miten koulutusta tulee uudistaa seuraavina vuosikymmeninä. Tehtäväni Opettajat ilman rajoja (OIR) vapaaehtoistyössä oli toimia em. komission ryhmän kanssa ja ryhmän tukena. Ryhmään kuuluu 12 paikallista asiantuntijaa.
Heti työni alkaessa, sain käyttööni paljon viimevuosien aikana tehtyjä kansallisia arviointeja ja kehittämissuunnitelmia. Etukäteismateriaali antoi kuvan monista ongelmista: koulutukseen pääsyssä on edelleen epätasa-arvoa, eritysesti maaseutualueilla. Huoli heikoista oppimistuloksista oli näkyvissä useissa raporteissa. Opettajien koulutustaso vaihtelee suuresti, eikä opettajan ammatti ole houkutteleva.
Hannele Niemi Kirkon Ulkomaanavun toimiston puutarhassa Kampalassa, Ugandassa.
Sain tehdä kaksi vierailua Ugandaan, heinäkuussa ja lokakuussa 2023. Paikallinen Kirkon Ulkomaanavun (KUA) toimisto oli kanssani komission kokouksissa ja vierailukohteissa. Sain myös oppia, miten valtavan laaja paikallisen toimiston työkenttä on ja kuinka monia projekteja on menossa samaan aikaan. Kaikkein työntekijöiden yhteinen kokous joka maanantaiaamu antoi tästä vakuuttavan kuvan.
Opetusministeriöön menossa (the Ministry of Education and Sports) Shakirah Luwedde (FCA) Hannele Niemi, Saara Turunen (FCA), Evelyn Karkkulainen (FINCEED)
Julkiset kuulemiset oli iso osa EPRC:n työtä.
Komission ryhmän toimintaan kuuluu konferenssit eli laajat kuulemiset (public hearings), joissa halutaan kuulla paikallisten tahojen kokemuksia ja saada aito tilannekuva, mitä koulutuksen kentällä tapahtuu. Etäasiantuntijana olin luennoitsijana tai kommentaattorina, ensin virtuaalisesti ja sitten vierailuviikkojen aikana paikalla ollen. Teemana oli mm. opettajankoulutuksen haasteet, opetussuunnitelmien uudistaminen, koulujen ja oppilaiden arviointiin liittyvät kysymykset, sidosryhmien, lähiyhteisön ja vanhempien osallistuminen koulujen kehittämiseen, inkluusio ja erityisopetus.
Jo tehdyissä selvityksissä ja kuulemistilaisuuksissa tuli esille, että opettajien ammatillista taitoa ja osaamista pitää saada nousemaan. Tavoitteena onkin, että ainakin yläkoulussa opettajilla olisi alempi korkeakoulututkinto. Siihen on kuitenkin vielä pitkä matka. Ongelmia on myös itse koulutuksen rakenteissa. Opettajien koulutuksessa ei ole enää ns. harjoittelukouluja (demonstration schools), opettajankoulutusohjelmat saattavat vaihdella hyvin paljon ja opetusharjoittelua on hyvin vähän tai ei ollenkaan.
Virtuaalikonferenssin osa OIR työtä.
Sain vierailla useissa kouluissa. Vaikka luokkatilat olivat monin tavoin puutteellisia ja luokat ahtaita, tapasin paljon iloisia ja hyvin käyttäytyviä oppilaita. Myös uusia oppilaskeskeisiä menetelmiä ja ryhmätyötä oli käytössä, mutta usein olosuhteet asettivat rajat. Monissa tilanteissa hyvin opettajajohtoinen ja tietoa toistava opetus oli ainoa vaihtoehto. Oppilasmäärät koululuokissa ovat usein yli 100 oppilasta, jopa yli 200 oppilasta ryhmässä.
Oppimiseen ei ole juurikaan saatavilla tukirakenteita kuten tukiopetusta, erityisopetusta tai muuta oppimisvaikeuksissa auttavaa tukea. Seurauksena on koulupudokkaita. Koska monelta opettajalta puuttuu koulutus, tuntisuunnitelmia myös valvotaan.
Tuntisuunnitelmat tuodaan nähtäväksi.
Valitettavasti koulutie katkeaa monelta. Eteneminen perustuu suoriutumiseen koulusaavutustesteissä. Mihin koulutus johtaa, on myös epäselvää. Ammatillinen koulutus monissa Afrikan maissa, myös Ugandassa, vaatisi paljon kehittämistä, jotta oppilaat löytäisivät työllistymisen mahdollisuuksia. Nyt koulun jälkeen on edessä usein työttömyys. Lehdistö piti Suomen mallia ihmeellisenä, koska oppilas voi jatkaa koulussa 12 vuotta ilman että hänet pudotetaan testien tai sisäänpääsykokeiden vuoksi järjestelmästä. Media julkaisi myös haastatteluja.
Lehdistö on kiinnostunut miten koulujärjestelmää voidaan uudistaa.
Mukana olo Ugandan koulutusjärjestelmän kehittämisessä on ollut innostavaa. Olen saanut tutustua ryhmään, jossa uudistukset nähdään välttämättömiksi. Komission jäsenet haluavat tavata paikallisia toimijoita, sidosryhmiä, keskustella, tutustua paikallisalueisiin ja kohdata siellä olevat haasteet. Materiaalia tulevaisuussuunnitelmien pohjaksi on kertynyt ja kertyy valtavan paljon. Nyt keväällä 2024 komissio vierailee jokaisessa naapurimaassa. Oppia voi toisilta, mutta on myös yhteisiä haasteita. Tehtävää on paljon. Pakolaiskysymys naapurimaista, erityisesti Ruandasta on polttava.
Monia asioita myös nousee mieleeni, ennen kaikkea, mitä päätöksiä tarvitaan, jotta uudistuksia saadaan käyntiin. Koulutusjärjestelmän uudistus vaatii muutosta kaikilla tasoilla, niin ylätason poliittisia päätöksiä järjestelmän uudistamiseksi kuin muutoksia paikallisten koulujen toiminnassa ja opettajien työssä. Se edellyttää myös uusia oppimisen tapoja ja menetelmiä. Oma kysymykseni on, miten saadaan päätöksiä uudistusten toteuttamiseksi.
Niin matkoilla kuin virtuaalisissa tapahtumissa, olen saanut kohdata ystävällisiä ihmisiä, tiedostavia koulujen opettajia ja johtajia sekä uudistamistyöhön sitoutuneita komission jäseniä. Olen nähnyt huolenpitoa ja uskoa tulevaisuuteen. Suunta on selvä. Parempi ja oikeudenmukaisempi koulutus. Tähän tarvitaan kuitenkin vielä paljon työtä ja myös OIR joukon osaamista.
