Lapsille opetetaan jo pieninä, kuinka tärkeää on oppia jakamaan leluja, herkkuja tai muuta itselle arvokkaita asioita. Projektissamme me opettajat saamme konkreettisesti tuntea jakamisen upeuden.
World teacher- projektin opettajat tulevat kolmesta eri kulttuurista mutta myös kolmesta erilaisesta koulu- ja opetuskulttuurista. Kaikille meille yhteistä on kuitenkin oman tietotaitomme ja kokemuksemme aulis jakaminen.
Ensimmäisenä koulupäivänämme Awasin Mikirin Primary Schoolissa sain taas kerran tuntea opettajien upean solidaarisuuden ja sen miten pelkästään toisen opettajan kanssa keskusteleminen saa mieleni uusille raiteille. Uusi opetussuunnitelma kannustaa ja lähes vaatiikin meitä työskentelemään entistä enemmän yhdessä ja toimimaan yli oppiainerajojen. World teacher-projektin myötä oma, kenties rajoittunutkin, aineenopettaja-minäni on kasvanut näkemään yhteistyön upeuden entistä voimakkaammin.
Työparini ensimmäisellä viikolla Kisumussa on PP2-opettaja Mr Michael. Hänen 17 oppilaan ryhmänsä koostuu 4-6 vuotiaista, reippaista koululaisista. Lapset istuvat kymmenellä tuolilla limittäin ja lomittain. Luokassa on liitutaulu ja opettaja teippaa tauluun piirtämiään kuvia opetuksen havainnollistamiseksi. Yhdessä tasavertaisina kollegoina olemme jo kahden päivän aikana keksineet monia tapoja tuoda opetusta oppilaslähtöisemmäksi ja aktiivisemmaksi. Tämä siis siksi, että olemme uteliaita opettajia!
Opettajuuden ydin, uteliaisuus uutta kohtaan, liene sama ympäri maailman. Kohtaamiset ja keskustelut erilaisten ihmisten kanssa sekä uusien asioiden kohtaaminen herättää ajatuksia, jotka useinkin liittyvät koulumaailmaan. “Tätä voisin käyttää opetuksessani!” “Tämä sopisi juuri tälle opiskelijaryhmälle!” “Näinhän sen tosiaan pitääkin olla!” Myös täällä Awasissa työskennellessäni saan jatkuvasti tällaisia ajatuksia.
Jokainen World teacher-projektiin osallistuva on mukana oppimassa uutta itsestään ja omista pedagogisista taidoistaan sekä kasvattamassa varmuutta siitä, että olemme oikealla tiellä. Kenialainen opettaja on ammattitaitoinen ja sivistynyt. Usein hänen työtään kuitenkin hankaloittavat puitteet, joissa opetusmateriaalia ei juurikaan ole, luokkakoot ovat suuria tai muut käytännön asiat haittaavat työskentelyä. Tässä me silti taas istumme saman pöydän ääressä ja suunnittelemme seuraavan päivän tuntia jakaen innostuneisuutta iloisen naurun säestämänä.
Ulla-Maija Myllyluoma
Musiikin lehtori, Keravan lukio
