Iloinen puheensorina ja nauru alkavat vallata yhä enemmän toimiston ilmatilaa, kun kello lähestyy viittä perjantai-iltapäivänä. Maanantaina vietetään täyden kuun juhlapäivää, joten tiedossa on kolmen päivän vapaa. 

Itseänikin ilahduttaa edessä oleva pitkä viikonloppu: saan ruhtinaallisesti aikaa tutustua Yangonin nähtävyyksiin!

Ihmiset työskentevät toimistossa.

Avokonttorissa vallitsee hyväntuulinen ilmapiiri. Etualalla on Suomen Pakolaisavun nuorisotyön asiantuntija Myat Thiri Soe, taaempana Kirkon Ulkomaanavun hanketyöntekijät Aungphyo Thant ja Ko Lynn keskustelevat.

Kirkon Ulkomaanavun maatoimistossa Yangonissa työskentelee 12 henkeä. Samoissa tiloissa toimii myös Suomen pakolaisapu. Menee jonkin aikaa, ennen kuin erotan, kumpaan joukkoon kukakin kuuluu. Puhumattakaan kuka on minkäkin niminen…

Tällä hetkellä olen ainoa suomalainen koko toimistossa. 

Suurin osa työntekijöistä on luonnollisesti myanmarilaisia, mutta esimerkiksi maajohtaja Henry Braun on kotoisin Saksasta. Kirkon Ulkomaanavun Helsingin-toimiston asiantuntijoita käy Yangonissa muutaman kerran vuodessa.

Minunlaisia Opettajat ilman rajoja -verkoston vapaaehtoisia on toimistossa yleensä ollut kerrallaan yksi.

Työtä rauhan, toimeentulon ja opetuksen eteen

Mitä täällä Myanmarissa sitten tehdään? Kirkon Ulkomaanavulla on muutamassakin osavaltiossa kehitysyhteistyötä ja humanitaarisen avun hankkeita. Niitä toteuttavat paikalliset toimijat omien vahvuuksiensa pohjalta. Kirkon Ulkomaanapu täydentää omalla osaamisellaan hankkeiden toteutusta.

Hankkeissa esimerkiksi parannetaan kodeistaan levottomuuksia paenneiden ihmisten toimeentulomahdollisuuksia. Myanmarissa on useita pakolaisleirejä, joissa asuu maan sisäisiä pakolaisia.

Kaksi myanmarilaista naista tarkastelee heidän edessän olevia kirjoja.

Opinto-ohjaajat Daw Zin Mar Htwe (vasemmalla) ja Daw Thin Thin Myaing ihailevat uunituoretta opojen käsikirjaa.

Opettajat ilman rajoja -vapaaehtoiset työskentelevät täällä opinto-ohjauksen kolmivuotisessa hankkeessa. Sitä toteutetaan buddhalaisluostareiden ylläpitämissä kouluissa Yangonissa. 

Opettajien työn tueksi vapaaehtoiset ovat olleet tekemässä opon käsikirjaa. Maaliskuun alussa käsikirjasta saatiin hartaasti odotettu burman kielinen painos. 

Myanmarin kouluissa ei vielä ole opinto-ohjausta. Opo-hankkeen tavoitteena on, että opinto-ohjaus saataisiin osaksi kansallista opetussuunnitelmaa. Näin on nimittäin käynyt Kambodžassa!

Siellä opinto-ohjauksen ansiosta koulun keskeyttäneiden määrä on huomattavasti vähentynyt. Samaa kertovat tapaamani ja haastattelemani opettajat kolmessa eri koulussa Yangonissa. Lapset puolestaan kertovat, että kiusaaminen on vähentynyt. 

Opettajien työn tueksi vapaaehtoiset ovat olleet tekemässä opon käsikirjaa. Minusta kirjan sisältö näyttää monipuoliselta, kiinnostavalta ja käytännönläheiseltä. Maaliskuun alussa käsikirjasta saatiin hartaasti odotettu burman kielinen painos.

Thanakaa aurinkosuojaksi

Mitä tein vapaapäivinä? Kolmen päivän aikana ehdin muun muassa eläintarhaan, paikalliselle torille ja kansallismuseoon. Sain syödäkseni kadun varressa paistettua makeaa lettua, kasvoihini thanaka-tahnaa ja monta hiestä kostunutta vaatekappaletta. 

Miten nämä paikalliset onnistuvatkin näyttämään niin freeseiltä, vaikka ulkona on yli 30 lämpöastetta?

Vihanneksia torilla.

Yangonissa on lukuisia toreja, jotka täyttyvät kasviksista, hedelmistä, tuoreista ja kuivatuista kaloista sekä erilaisista mausteista. Kynittyjä kanojakin näin yhdellä myyntipöydällä.