Eritrealaisen opettajankoulutuksen erikoisuuksia

Eritrean opettajankoulutusjärjestelmä poikkeaa monin osin suomalaisesta. Suomessa kaikilla opettajilla, alkaen esiopetuksesta ja jatkuen toisen asteen opetukseen, on kelpoisuusvaatimuksena ylempi korkeakoulututkinto. Korkeakoulujen opettajista suurin osa on väitelleitä tai ainakin valmistelee väitöskirjaa.

Opettajankoulutuksen haasteita

Eritreassa alaluokkien opettajilla on vähiten koulutusta, yläluokkien opettajilla hiukan enemmän ja lukion opettajilla koulutusta on eniten. Opettajankoulutusta pidetään korkeakouluopetuksena, mutta tohtori on opettajakunnan keskuudessa harvinainen poikkeus. Jotkut ovat maistereita, jotkut kandeja ja monilla on tätä vähäisempi koulutus. Paljon on siis vielä tehtävää.

Alakoulujen (luokat 1 – 5, joissa opetus tapahtuu äidinkielellä) opettajankoulutusjärjestelmä on käymistilassa. Vielä pari vuotta sitten opinnot aloitettiin lukion päätyttyä. Ongelmana oli kuitenkin opettajan ammatillisen statuksen heikkous. Opettajankoulutukseen ei haluttu vaan siihen jouduttiin. Ei ihme, että koulutusjärjestelmä ei tuota päätähuimaavia oppimistuloksia.

Koulutus muutoksessa

Nyt kokeillaan toista vuotta erilaista opiskelijavalintaa. Opiskelijat tulevat opettajankoulutuslaitokseen nelivuotisen lukion toisen luokan jälkeen. Heidät valitaan sisäänpääsykokeiden ja haastattelujen perusteella. He suorittavat lukio-opintonsa loppuun opettajankoulutuslaitoksella, osallistuvat ylioppilaskirjoituksiin maaliskuussa, ja sen jälkeen heillä on parin kuukauden pedagogiset opinnot. Sitten he ovat valmiita opettamaan alaluokkien luokanopettajina. Ensimmäinen tällainen ryhmä valmistuu ensi kesänä.

Uudistuksen tavoitteena oli saada koulutukseen opetustyöstä kiinnostuneita, hyvät opiskelutaidot ja pohjatiedot hankkineita opiskelijoita. Uudessa järjestelmässä on kuitenkin kaksi suurta heikkoutta. Koulutukseen on kyllä enemmän kiinnostusta ja koulutukseen tulevilla on paremmat arvosanat koulusta, mutta hakijoiden pääasiallinen motiivi ei ainakaan kaikissa tapauksissa ole halu työskennellä opettajana vaan pikemminkin mahdollisuus suorittaa lukio loppuun ja osallistua ylioppilaskirjoituksiin Asmarassa.

Toinen ongelma on koulutuksen lyhyt kesto. Koska opettajankoulutuksessa lukuvuosi alkaa käytännössä vasta lokakuun alussa, jää lukion kahden viimeisen vuoden lukuvuosi huomattavasti lyhyemmäksi kuin tavallisissa lukioissa. Lisäksi pedagogisia opintoja on vain pari kuukautta aiemman kokonaisen lukuvuoden sijaan. Nähtäväksi jää, miten ensimmäinen vuosiluokka suoriutuu ylioppilaskokeesta ensi keväänä.

Opettajankoulutuksen vaiheet

Luokanopettajakoulutuksen (Certificate Program) jälkeen parhaat opiskelijat voivat jatkaa ns. Diploma program -koulutukseen. Koulutus kestää kaksi vuotta ja valmistuneet voivat opettaa paitsi alaluokilla luokanopettajina myös yläkoulussa (Middle School) aineenopettajina. Yläkoulussa opetus on aina englanninkielistä.

Vasta Diploma -koulutuksen jälkeen siirrytään koulutukseen, joka muistuttaa lähinnä meidän opettajankoulutustamme. Parhaat pääsevät jatkamaan kandikoulutukseen, joka kestää kaksi vuotta. Osa Diploma -koulutuksen kursseista voidaan lukea hyväksi kandikoulutuksessa. Parhaat kandikoulutuksen läpäisseistä voivat jatkaa maisteriohjelmaan. Tosin maisteriohjelmat ovat vasta alkumetreillä.

Luokanopettajakoulutuksen Certificate -ohjelmaa on vaikea kehittää, koska siitä suurin osa on lukio-opiskelua. Järjestelmä on hyvin keskitetty ja kaikilla lukioilla on sama opetussuunnitelma. Lisäksi lukio-opetusta kahlitsee ylioppilastutkinto, joka ei näytä erityisemmin painottuvan tiedon soveltamiseen vaan ulkolukuun. Esimerkiksi englannin ylioppilaskokeen pistemäärästä 50 % muodostuu kielioppiosiosta. Niinpä lukion englannin opetuksessa tärkeintä on, että opiskelijat läpäisevät kokeen hyvin (ei ihan tuntematon ajatus Suomessakaan). Suullisen taidon harjoittelulle ei jää aikaa eikä siihen ole motivaatiota, koska yo-kokeessa ei ole suullista osiota. Kuitenkin opiskelijat tarvitsisivat suullista tuottamistaitoa, kuullun ymmärtämistä ja suullisia vuorovaikutustaitoja polttavasti: opiskelevathan he englanniksi. Lisäksi osa heistä tulee opettamaan englanniksi.

Koulutusta kehittämässä

Diploma-, kandi- ja maisteriohjelmia voi sen sijaan kehittää. Jokin aika sitten sain tehtäväkseni laatia ehdotuksen Diploma -ohjelman opetussuunnitelman uudistamiseksi. Huikea tehtävä! Olen sekä innoissani että lievästi kauhuissani. Toivon, että luonnostekstini repostellaan perusteellisesti monessa vaiheessa, jossa kaikki opettajat ja myös opiskelijat pääsevät esittämään näkemyksiään. Olen nyt kirjoittanut luonnoksia, joita kommentoivat kahden opettajankoulutuslaitoksen johtajat sekä tohtori Berhane, joka tukee molempien laitosten työskentelyä. Kaikilla kolmella on vilpitön halu tehdä hyvä uudistus.

Toiveeni on, että luonnokset menisivät alustavan käsittelyn jälkeen eri osastoille kommentoitavaksi ja sen jälkeen voitaisiin järjestää eri aiheista lyhyitä työpajoja, joissa pohdittaisiin sitä, mitä tarkoittaa esim. opetuksen kannalta opetussuunnitelmaan kirjattu oppimiskäsitys tai toimintakulttuurin piirre. Olen myös yrittänyt vihjata, että opiskelijat voisi ottaa mukaan prosessiin. Jonkin verran myönteistä vastakaikua on tullut. Prosessi on vaativa ja olen iloinen, että olen ainakin saanut mahdollisuuden potkaista sen vauhtiin.

Kirjoittaja on äskettäin Opetushallituksesta eläkkeelle jäänyt opetusneuvos, nykyisin Eritreassa Kirkon ulkomaanavun Opettajat ilman rajoja -toiminnan puitteissa.