”Tällä voi saada aikaan positiivista muutosta” – Länsi-Niilillä opettajankouluttajia kouluttamassa

Kesän lopulla viisi innokasta OIR - vapaaehtoista lähti Ugandaan kouluttamaan paikallisia opettajia. Työ on haasteellista, mutta palkitsevaa.

Terveisiä Aruasta, Länsi-Niililtä! Tällä hetkellä Ugandassa työskentelee viisi Opettajat Ilman Rajoja -vapaaehtoista, meistä kaksi täällä Aruassa. Työn alla on UNICEF-rahoitteinen SCORE -projekti, jossa tuetaan Länsi-Niilin alueen opetusjärjestelmää työskentelemällä tiiviisti paikallisten opetusviranomaisten ja erityisesti paikallisten opettajien tukena työskentelevien Coordination Centre Tutorien (CCT) kanssa. CCT:t työskentelevät paikallisten opettajankoulutuslaitosten (Primary Teachers College, PTC) alaisuudessa ja käyvät alueensa kouluilla seuraamassa ja tukemassa opettajien työtä. Työ on haastavaa: monet kouluista ovat pitkien matkojen päässä ja matka taitetaan moottoripyörällä kuoppaisia teitä pitkin. Opettajien lisäksi CCT:t työskentelevät opettajaopiskelijoiden kanssa ja seuraavat mm. näiden opetusharjoittelujaksoja.

Aina on aikaa ryhmäkuvalle!

 

Saavuin Ugandaan elokuun puolivälissä ja tätä kirjoittaessani olen ollut maassa vajaa 7 viikkoa. Muutaman viikon perehdytyksen jälkeen oli aika siirtyä työntekoon ja suunnittelemaan koulutuskokonaisuutta, jolla tuetaan CCT:den kapasiteettia tukea paikallisia opettajia. Koulutuksen on tarkoitus toimia pakettina, jonka pohjalta CCT:t suunnittelevat oman koulutuksensa juuri heidän alueensa opettajille sopivaksi tukipaketiksi.

 

Aktiivinen osallistuminen on kouluttajalle palkitsevaa

 

Jottei menisi liian helpoksi, SCORE-projektiin on valittu huonoiten kouluvertailuissa pärjänneitä kouluja huonoiten vertailuissa menestyneiltä alueilta Ugandassa. Länsi-Niilillä näitä alueita ovat Yumbe, Koboko, Nebbi, Adjumani, Moyo ja Zombo. Lisäksi projektissa on mukana Kibalen alue, joka sijaitsee Ugandan lounaisosassa. Haasteita projektiin kuuluvissa kouluissa riittää ja niistä voisi kirjoittaa ihan oman blogikirjoituksensa. Haasteena ovat esim. ylisuuret luokkakoot, oppilaiden haastavat sosioekonomiset taustat, koulurakennusten huono kunto ja puutteellinen varustus, olemattomat opetusmateriaalit, opettajien ja oppilaiden pitkät koulumatkat… Lisäksi opettajien ajantasainen pedagoginen osaaminen ja ryhmänhallintataidot ovat usein puutteelliset. Opettajilla ei myöskään usein ole tietoa lapsiystävällisistä opetusmenetelmistä, jotka voisivat edistää oppimista. Hanskoja ei kuitenkaan kannata heittää naulaan, pienelläkin panostuksella voi saada aikaan positiivisen muutoksen.

 

Opetusmateriaaleja nollabudjetilla: sanarullat wc-paperirullan hylsyistä

 

Tietoisina edellä mainituista haasteista, suunnittelimme CCT:lle kahden päivän koulutuskokonaisuuden ja siihen kuuluvan opettajan oppaan. Koulutuksen tavoitteena ei niinkään ollut tuoda CCT:ille uutta tietoa (he ovat oman alansa ammattilaisia), vaan pikemminkin keinoja katsoa opettamista ja oppimista uudesta näkökulmasta ja tarjota käytännön työkaluja inklusiiviseen opetukseen, isojen ryhmäkokojen hallintaan, positiivisen oppimisilmapiirin luomiseen, sekä pelien ja leikkien kautta oppimiseen. Fokus oli sellaisissa (pienissä, mutta usein samalla suurissa) asioissa, joita yksittäiset opettajat voivat omassa opetuksessaan ja luokkansa fyysisessä ja psykososiaalisessa oppimisympäristössä kehittää.

Koulutuksen palautteet olivat mukavaa luettavaa:

”Koulutuksessa opitut asiat ovat samassa linjassa opetussuunnitelman kanssa ja siksi helposti siirrettävissä luokkahuoneeseen”

”Opin, että oppilaiden osallistaminen ja ryhmätyöt ovat tärkeitä”

”Pidin koulutuksessa käytetyistä osallistavista menetelmistä”

”Opin, että ruumiillinen kuritus ei johda oppimiseen ja sen takia tilalle pitää saada muita strategioita”

”Opin paljon uusia pelejä, joiden avulla voi aktivoida oppilaita ja samalla edistää oppimista”

”Haluaisimme lisää tällaisia koulutuksia”

”Tällä voi saada aikaan positiivista muutosta”

 

CCT:t ryhmätyössä

 

Seuraavaksi CCT:t suunnittelevat koulutussessiomme pohjalta omat koulutuksensa, joita he toteuttavat oman alueensa opettajille. Motivaatio on ainakin kohdillaan – koulutuksen jälkeen kaikki osallistujat olivat innokkaita lähtemään kentälle toteuttamaan suunnitelmia. Seuraavaksi panostamme jälkiseurantaan ja vierailemme koulutuksissa sekä kouluilla havainnoimassa, miten nämä suunnitelmat toteutuvat käytännössä.

Blogikirjoituksen kuvat ovat koulutuksestamme Nebbissä 15.-16.9.2017.