Opettajat vapauksineen

Suomalaisen opettajan vapauteen kasvaneelle siirtyminen toisenlaisen työkulttuurin pariin on ollut kiehtova matka omien tottumusten arviointiin. Kotoinen vapaus on tuonut mukanaan joustavuutta oman työn soveltamisessa kulloisenkin opetusryhmän tarpeisiin, dynamiikkaan ja ”ryhmäluonteeseen”.

Oppitunnit, tiimi- ja henkilöstöpalaverit, huoltajien tapaaminen työpaikalla koululla ja muun työn tekeminen parhaaksi havaitussa paikassa. Työnantaja on tukenut työtä tarjoamalla fyysiset puitteet ja tarpeiden mukaan konsultaatiota.

Totuttelua uuteen työkulttuuriin

Myanmarissa tilanne on toinen. Täällä vastassa on ollut työkulttuuri, jossa vapaus tehdä omia ratkaisuja työn toteuttamisen suhteen on sitä suurempi, mitä ylemmällä portaalla olet. Vastaavasti hierarkian portaita laskeutuessa itsenäisyys vähenee. Tuolloin oman harkinnan mukaan voi toimia, tai olla toimimatta, kuten esimies vähintäänkin asemansa tuoman viisauden myötä näkee parhaaksi. Tässä kohtaa on hyvä harjoittaa lähdekritiikkiä, olen työskennellyt Yangonissa vain kolmisen kuukautta, joten muissa organisaatioissa tilanne voi olla toinen.

Vapaaehtoisjaksoni alussa pääsin harjoittamaan pitkäjänteisyyttä, kun tarkensimme työtoimenkuvaani. Erityisesti englannin opetuksen suhteen oli helppo löytää yhteisymmärrys tavoitteelle: myMEn (Myanmar Mobile Education) henkilökunnan englannin kielisen kommunikaation tukeminen, itseluottamuksen vahvistaminen ja suullisen kielitaidon harjoittaminen.

Keskustellen yhteisymmärrykseen

Pitkä keskustelu sen sijaan käytiin lähestymistavasta: Pitäisivätkö arat, orastavan kielitaidon omaavat osallistujat kymmenen minuutin esitelmiä jokaisen oppitunnin alussa? Kuuntelun ja tuottamisen taidot harjaantuisivat näin väistämättä. Käytännössä 60 minuutin tunnin aikana jokainen osallistuja olisi äänessä 10 minuutin ajan. Vai olisiko mahdollista järjestää keskusteluharjoituksia, joiden aikana kaikki pääsisivät ääneen samanaikaisesti ja sitä kautta taidot kehittyisivät?

Valinnanvapauteen ja tiimityöskentelyyn luottavalle suomalaiselle opettajalle sanelustrategia oli kova paikka. Pitkällisen keskustelun, esimerkkien ja pohdintojen jälkeen vapaus toteuttaa opetusta omalla tyylillä toteutui. Keskustelun lomassa osapuolet esittivät sovellettavia ideoita, jotka sitten integroin opetukseen. Samalla myös omat argumentoinnin taidot saivat harjoitusta.

Ammattilaiset oman työnsä ohjaajina

Toinen tehtäväni on ollut yhteiskuntaopin opintosuunnitelman työstäminen. Keskeisinä elementteinä työskentelyprosessin aikana on ollut tilan antaminen, joustavuus, omien kokemusten ja arvomaailman peilaaminen paikallisiin realiteetteihin ja niiden kunnioittaminen. Toimintatapojen ymmärrys, joskin ajoittainen haaste noudattaa, on auttanut rakentamaan toimivan työsuhteen paikallisen esimiehen sekä työtoverien kanssa.

Kaikissa yhteiskunnissa on omat heikkoutensa ja vahvuutensa, jotka heijastuvat oppimisen tuloksiin. Näkemykseni luottamuksesta opettajien ammattitaitoon ja itsenäisyyteen suomalaisen koulujärjestelmän peruspilarina on vahvistunut täällä. Ammattilaiset, joille annetaan mahdollisuus pohtia, arvioida, kokeilla eli ajatella itsenäisesti ja ratkaisukeskeisesti sulauttavat nämä taidot todennäköisemmin myös oppimisen työvälineiksi. Kaiken takana on luottamus.

 

Edistyneiden ryhmän englannin esitelmä.

Aloittelijoiden sanastoharjoittelua ja lauseenmuodostusta Scrabblen avulla.