Suomalaisten vapaaehtoisten opettajien panostusta tarvitaan Ugandan maaseudulla

Vapaaehtoisen opettajan työpäivä on pitkä, mutta siihen mahtuu chapatia, maissintähkiä ja inyalaa, iloisia kasvoja, ystävällisiä ihmisiä, ujoja koululaisia ja uteliaita kyläläisiä, boda bodia ja kuoppaisia teitä, afrikkalaisia rytmejä, mielenkiintoisia tuoksuja, sähkökatkoksia ja vesipulloja.

Matkalla Kampalasta Aruaan, heti Niiliin ylittämisen jälkeen, matkallemme osui hieman erilainen liftaaja. Paviaanilauma istuskeli tien varressa ja yksi vanhimmista yksilöistä päätti ottaa ilmaisen kyydin ja hyppäsi automme konepellille. Siinä me sitten tuijottelimme, toinen toisiamme ihmetellen ja tutkien. Pääsimme matkallemme, Opettajat ilman rajoja -verkoston vapaaehtoisina heti asian ytimeen, oppimaan ja oivaltamaan uusia asioita.

Paviaanin näkeminen sai meidät välittömästi huomaamaan, mitä oppiminen on – yhdessä ihmettelemistä.

Ugandan World Teacher 2018 -ohjelman valmisteluvaiheessa on mukana Yumben ja Kobokon alueiden kouluja. Mukaan on lähtenyt parikymmentä aktiivista paikallista opettajaa. Ugandassa luokkakoot ja opetussisältöjen määrä tekee haasteelliseksi aktiivisen ja lapsikeskeisen opettamisen ja oppimisen teorian käytäntöön soveltamisen. Tarkoituksenamme on vierailla kuudessa eri koulussa tulevien viikkojen aikana ja kartoittaa tilannetta.

Opettajat ilman rajoja -verkoston vapaaehtoiset Eini Aho (vas.), Annika Nieminen ja Jenni Koivumäki suunnittelevat Ugandassa World Teacher 2018 -ohjelmaa.

Valmisteluprojektin ensimmäinen seminaari Kobokossa sisälsi tutustumista puolin ja toisin sekä toisaalta niiden haasteiden tunnistamista, joiden takia suomalaisten vapaaehtoisten opettajien panostusta tarvitaan Ugandan maaseudulla. Seminaarin aikana pääsimme pureutumaan hyvinkin monitahoisiin pedagogisiin kysymyksiin, joita olivat mm. isojen ryhmien hallinta, aktiiviset opetusmenetelmät ja se, mitä kieltä opettamiseen käytetään. Täällä opetuskieli on englanti, sillä alueella puhutaan todella monia heimokieliä, eikä omalla äidinkielellä opiskelu ole käytännössä mahdollista.

Opettajat ilman rajoja -vapaaehtoisten järjestämä ensimmäinen seminaari Kobokossa, jossa tavattiin World Teacher Uganda 2018 -projektiin mukaan lähteneet paikalliset opettajat.

Seminaari oli onnistunut ja saimme hyvää palautetta aktiivisista opetusmenetelmistä, innostavista keskusteluista sekä tietenkin hyvästä lounaasta, joka tarjottiin osallistujille. Saamme pitää vielä toisen seminaarin ja olemme suunnitelleet mielenkiintoisen ohjelman, jossa pureudumme niihin haasteisiin, joita olemme tähän mennessä havainneet; ison ryhmän hallinta, pedagoginen osaaminen käytännössä sekä opettajien vertaistuki ja yhteinen asioiden jakaminen.

Vapaaehtoiselle opettajalle tähän projektiin osallistuminen ei ole vain afrikkalaisen kollegan täydennyskoulutusta vaan se on kokonaisvaltainen elämys, joka sisältää niin kulttuurisiin eroihin ja elämän karuun realismiin törmäämistä kuin myös vehreää luontoa ja upeita kohtaamisia ja kokemuksia kaikkien aistien kautta.

Nähtiinpä ne elefantitkin siellä korviaan heiluttelemassa.