Ultimate ruokapostaus Ugandasta

Vapaaehtoisilta kysellään usein, millaista ruokaa syömme kohdemaassa, joten päätin kirjoittaa siitä blogiin ihan oman juttunsa. Täällä Ugandassa vaihtoehdot riippuvat monesta asiasta: millainen on oma dieetti (onko sekasyöjä, vegaani tai moniallerginen), missä sattuu asumaan (mitä pienempi paikka, sitä vähemmän
vaihtoehtoja), onko omaa keittiötä missä laittaa ruokaa ja mitä on tarjolla minäkin päivänä torilla tai ravintolassa. Tämä kirjoitus perustuu omiin kokemuksiini tähän mennessä 4kk kestäneen vapaaehtoisjaksoni aikana Ugandan Länsi-Niilillä ja Kampalassa.

Ugandalaisen ystävän luona syömässä, yhden huoneen asuntoon ei mahdu pöytää joten kattaus tehdään viltin päälle lattialle.

Ennakkokäsitykseni ja henkinen valmistautumiseni Ugandalaiseen keittiöön perustui pitkälti minua ennen Ugandassa olleen Markun kokemuksiin, joihin voi tutustua Markkuganda -vlogissa. Yleisimmin paikallinen ruoka tarkoittaa kastikkeeseen keitettyä lihaa (vuohta, nautaa, kalaa tai kanaa) tai kasvisvaihtoehtona papu, herne- tai maapähkinämuhennosta. Vihreänä lisukkeena yleisin on ”dodo” jota kutsutaan Aruassa nimellä ”skumawiki”, paistettu ja suikaloitu vahvan makuinen, tummanvihreä kasvis jonka mausteena saattaa olla sipulia. Joskus ”greens” voi sisältää kaalia tai avokadoa. Pääruuan lisukkeena tarjotaan ”allfood” johon kuuluu yleensä matoke (keitetty ja muussattu ruokabanaani), riisi, sweet potato, kassava ja joskus kurpitsa.

Kansikuvassa näkyy näitä paikallisia herkkuja: maapähkinäkastiketta riisin, dodon, matoken, kurpitsan ja sweet potaton kera.

Paikalliseen ravintolaan mennessä kannattaa kysyä, mitä tänään on tarjolla, sillä tarjonta vaihtelee päivittäin ja siitä riippuen mihin aikaan tulee syömään. Ravintolat näyttävät usein vaatimattomilta ja kaikissa
rakennuksissa ei ole edes kylttiä siitä että sisällä on ravintola – parhaat paikat löytyvätkin usein kollegan tai tuttavan opastuksella. Local food on hintatietoisen valinta: annokset ovat valtavia ja hinta kasvisvaihtoehdolle euroiksi muutettuna alle euron ja lihankin kanssa lähes aina alle kaksi euroa annokselta. Omasta mielestäni paikallinen ruoka on ihan mukiinmenevää, mutta välillä kaipaa ruokavalioon vaihtelua.

Kampalan toimiston kulmilla oleva local food -ravintola

Kampalassa vaihtoehtoja on todella paljon: ugandalaista, ranskalaista, etiopialaista, italialaista, kiinalaista ja
lähi-idän herkkuja… you name it. Hintataso on Suomeen verrattuna maltillinen hienoissakin ravintoloissa ja
kahviloissa.

Länkkäriherkkuja Kampalassa

Asemapaikassani Aruassakin on paikallisen ruuan lisäksi muutama vaihtoehto: yksi eurooppalaisintialaistyylinen ravintola ja muutama etiopialainen ruokapaikka sekä hotellien keittiöt, mutta hotelliruokailu on aika kallista. Asunnossani on onneksi kohtalaisesti varusteltu keittiö (jääkaappi ja kaasuhella) jossa voi kokkailla oman maun mukaisia ruokia niistä aineksista mitä kaupungista löytyy. Omaa ruuanlaittoa on pitänyt vähän yksinkertaistaa sekä ainesten että välineiden suhteen. Onneksi esim. aasialainen keittiö soveltuu hyvin Ugandan ainesten kontekstiin. Soveltamalla ja Suomesta tuotujen varastojen avulla onnistui jopa Suomi 100 -juhlien suomalainen menu!

Omia kokkailuja paikallisesta aineksista.

Kampalasta saa ruokakaupoista lähes kaikkea mihin olen Suomessa tottunut, jos graavilohta ja salmiakkia ei lasketa – ruisleipääkin löytyy! Kampalassa käydessä onkin yleensä ruokakomeron täydennys edessä. Aruan supermarketeista löytyy perustarvikkeita kuten tonnikalaa, pastaa, riisiä, nuudeleita, vaaleaa leipää, oliiviöljyä, mehuja ja mausteita. Nk. länkkäriruoka on kuitenkin aika kallista verrattuna muihin tarvikkeisiin.
Torilta saa todella halvalla hedelmiä ja vihanneksia – esimerkiksi kaalikerä maksaa 500 Ugandan shillinkiä eli 11 senttiä. Pussillinen appelsiineja maksaa n. 1000 shillinkiä eli alle 30 senttiä. Hinnat ja valikoima vaihtelevat toki sesongin mukaan: avokadokausi on tällä hetkellä ohi, ananassesonki huipussaan ja passionhedelmät tulossa takaisin sesonkiin pienen tauon jälkeen. Mangosesonki taitaa alkaa vasta keväällä. Tomaatteja, sipulia, banaaneja ja sitrushedelmiä on ainakin tähän saakka saanut jatkuvasti.

 

Etiopialaista ruokaa Aruassa

Proteiinin lähteenä voi käyttää (luotettavasta lihakaupasta ostetun tai ravintolassa valmistetun) lihan lisäksi paikallisia pähkinöitä, papuja ja kananmunia. Ugandan katuruoka ansaitsee vielä oman mainintansa: kuuluisa rolex (rolex = rolled eggs) eli sipulilla, tomaatilla ja paprikalla maustettu munakas käärittynä ohueen paistettuun chapati-leipään ja muchomo (vartaassa grillattu vuohenliha) kuuluvat omiin suosikkeihini ja niillä lähtee nälkä pikkurahalla.

 

   Rolex valmistumassa

 

   Ravintolan hinnasto

 

Lue lisää kirjoittajan Laura Ketosen kokemuksista Lauran blogista:

namilaura.wordpress.com