Nepalin uusi liittovaltio on ottanut tavoitteekseen nostaa maa vähiten kehittyneestä vuoteen 2022 mennessä. Sen tarkoitus on panostaa koulutukseen.

(Kansikuvassa: Chiranjibi Gautam, opetusministeriön edustaja WASH-projektissa)

Vuosien 2016-2023 koulutussektorin kehityssuunnitelmassa esitellään tärkeimpiä kohteita.

Elinikäisen oppimisen periaate; aktiivinen oppiminen ja keskittyminen oppilaskeskeisiin, vuorovaikutteisiin opetusmenetelmiin kuulostaa samalta kuin Suomessa.

Täällä joudutaan kuitenkin korostamaan valtakunnan tasolla asioita, jotka kotimaassa eivät yleensä ole ongelma. Koulutuksen saavutettavuus vuoristoalueella, pitkistä matkoista johtuen, voi olla vaikeaa. Samoin se, että opetus voi sadoista paikallisista kielistä johtuen tapahtua sellaisella, jota oppilaat eivät puhu. Oppimateriaalin tuottaminen on varmaan myös melkoinen haaste!

Opetustaulu matematiikasta ja nepalilaisista numeroista yhdessä luokassa

 

Nepalin koululaitos perustaa vielä arviontinsa tiukasti kokeisiin ja numeroihin. Mietin sitä, miten opetusmenetelmien uudistaminen oppilaskeskeisempään suuntaan onnistuu tällaisessa asenneilmastossa.

Maanjäristyksien jälkeen otettiin käyttöön ilmaisu ’Build back better’, eli rakennetaan uutta ja parempaa. Saman toivon tapahtuvan opetuksen puolella pitkäntähtäimen suunnitelman toteuttamisessa.