Kouluttajana palestiinalaisten opettajien täydennyskoulutusprojektissa

Kirkon ulkomaanavun projektissa tuetaan palestiinalaisia opettajia oppilaskeskeisten opetusmenetelmien ja inklusiivisen opetuksen toteuttamisessa kouluissa.

Maaritin, Annan, Annikan, Marian ja Kaisun jalanjäljissä on ollut hyvä jatkaa opettajien täydennyskoulutusta Israelin miehittämällä palestiinalaisalueella.

Keväällä 2019 hankkeeseen tuli mukaan kaksi uutta poikakoulua, joissa työskentelevät 5-9 -luokkalaiset pojat opettajineen. Toisinaan melu yltyi korvia vihlovaksi äänien kimmotessa kiviseinistä, katoista ja lattioista. Joskus olimme jäädä portaikossa oppilaslauman jalkoihin ja koulun pihalla saimme väistellä vauhdikkaita jalkapallon pelaajia. Oppilaiden koulupäivä koostui 40 minuutin mittaisista oppitunneista, joiden välissä oli 5 minuutin tauko. Päivän kaikki oppitunnit olivat usein samassa luokassa, eivätkä oppilaat päässeet poistumaan luokkahuoneesta kuin 30 minuutin pituisella ruokatunnilla. Vaikka tämä tekikin energiset nuorukaiset usein levottomiksi, suuri osa heistä oli aktiivisesti mukana opetuksessa viitaten aina innolla, kun opettaja esitti kysymyksen.

 

Kaupungin vilskeessä koulun läheisyydestä onkin syytä varoittaa liikennemerkillä.

 

Jaksollinen järjestelmä näyttää varsin koukeroiselle arabiaksi kirjoitettuna.

 

Paikallinen yliopistoyhteistyö käynnistyi

Meidän opetustaitomme joutuivat koetukselle, kun huomasimme olevamme luku- ja kirjoitustaidottomina kouluttamassa poikakoulun rutinoituneita opettajia. Onneksi saimme apua yhteistyöstä lähellä sijaitsevan yliopiston kanssa.  Kasvatustieteen tiedekunnan dekaanin avulla yhteistyö käynnistyi tänä keväänä ripeästi. Mukaan tuli neljä innokasta palestiinalaisvapaaehtoista. Näiden opettajiksi opiskelevien nuorten tehtävänä oli alun perin toimia arabian kielen tulkkeina, mutta hyvin pian huomasimme saavamme heistä taitavia yhteistyökumppaneita. Kuulimme heiltä palestiinalaisen opettajankoulutuksen uusimpia ajatuksia ja he innostuivat hakemaan lisätietoa opetusmenetelmistä ja arvioinnista. Aluksi tapasimme opiskelijoita yliopiston kampuksella ja keskustelimme täydennyskoulutuksen teemoista sekä koulussa kohtaamistamme haasteista. He etsivät arabiankielisiä lähteitä ja opetusmateriaalia koulutuksessa käytettäviksi. WhatsApp-viestit ja jaetut google drive -tiedostot osoittautuivat tärkeiksi työvälineiksi. Koulujen työpajoissa opiskelijat käänsivät  meidän kouluttajien englantia arabiaksi, ja pitivät lisäksi pieniä infotuokioita.

 

Yhteinen opettajuus

Nuoret opiskelijat toisaalta sulattivat poikakoulun rutinoituneiden opettajien sydämet, vaikka toisinaan he nuorina naisina joutuivat pitämään tiukasti pintansa puolustaessaan pedagogisia näkemyksiään. Meille suomalaisille konkariopettajille oli tärkeää nähdä nuorten palestiinalaisten opiskelijoiden into opettajuuteen. He keksivät hyviä ratkaisuja koulun melutason laskemiseen, viihtyisyyden lisäämiseen sekä toteuttamiskelpoisen opetusteknologian tuomiseen koululuokkiin. Noviisi-ekspertti -asetelma vei projektia hyvin eteenpäin.

Työpajoja suunnitellessamme pyrimme myös siihen, että koulun opettajat saisivat kokemuksia yhteistyöstä opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Keskustelimme muun muassa siitä, miten yhteisesti sovitut käyttäytymissäännöt tukevat kaikkia koulun opettajia kasvatustyössä. Lyhyessä koulutuksessa ei tehdä suuria muutoksia koulun toimintakulttuuriin, mutta iloksemme huomasimme joidenkin opettajien saavan työpajoista ja keskusteluista intoa oman koulunsa kehittämiseen.

Näkymä keväisestä kaupungista.