Suomalaiset opettajat kehittävät koulutusta World Teacher -ohjelmassa Keniassa yhdessä hollantilaisten ja kenialaisten opettajien kanssa. Opettajat ilman rajoja -verkosto toimii ohjelmassa yhteistyössä Edukans -järjestön kanssa. Blogi kuuluu matkan blogisarjaan.

Tänään koitti ensimmäinen varsinainen vapaapäivämme ja lähdimme kokopäiväretkelle Ambosellin kansallispuistoon ihan Tansanian rajan lähelle. Aamupala tarjoiltiin klo 4.15 ja autot starttasivat viideltä. Aamuyö Kajiadossa on yllättävän viileää aikaa, ja koko autoporukkamme hytisi jeepin sisällä kylmissään puolihorteessa kunnes aurinko nousi ja paransi tilanteen niin lämpötilan kuin pimeydenkin osalta. Tällöin tuli näkyviin myös pumpulisten pilvien sisällä kylpevä Afrikan helmi, Kilimanjaro vuori, joka sai osakseen ansaitsemaansa ihailua ja kunnioitusta.

Jeepissä vallitsi lähes sähköisen jännittynyt ja innostunut tunnelma kun lähestyimme kansallispuistoa ja bongasimme ensimmäiset kirahvit. Voi sitä ihmetyksen ja ihastelun määrää, mitä lähes viisimetriset lempeät kasvinsyöjät saivat osakseen. Myös ensimmäiset sirot ja kauniit Thomssonin gasellit näimme jo ennen varsinaisen kansallispuiston alueelle saapumista. Veikeät hieman ketunnäköiset vaippashakaalit vangitsivat myös katseemme paetessaan keskeltä tietä, automme alta viereiseen pusikkoon.

Sisäänmenomuodollisuudet veivät jonkun verran aikaa ja me käytimme tämän hetken hyväksemme ostoksia tehden. Autojemme viereen ilmaantui kuin tyhjästä suuri joukko kauniita Masaita myymään puueläimiä, -kulhoja ja -ihmisfiguureja, sekä tietysti toinen toistaan upeampia koruja. Kovaa tinkimistä käytiin jokapuolella ja kauniit tavarat vaihtoivat omistajaa jokaisessa neljästä jeepistämme. Itse jouduin jo lainaamaan rahaa Henrikalta kun puiset veistokset saivat ostamisen lähtemään aivan käsistä!

Autot täynnä juuri ostettuja tavaroita, jeeppien katot ylösnostettuina aloitimme varsinaisen ”aarteen etsinnän” eli eläinten bongaamisen savannin keskeltä. Porukkamme ryntäili auton sisällä puolelta toiselle sitä mukaa kun joku huomasi jonkun eläimen ja huusi STOP! Näimme Thomssonin gaselleja, impaloita, Grantin gaselleja, kirahviantilooppeja, gnuantilooppeja, puna-antilooppeja, afrikan puhveleita, seeproja, pahkasikoja, anubispaviaaneja, vihermarakatteja, kymmeniä eri lintuja ja upeimpana elämyksenä satoja norsuja, jotka olivat perheryhmissä vaeltamassa eri suuntiin. Näky oli todella hellyttävä kun talonkorkuiset isot norsut huolehtivat itsestään kymmenesosan kokoisista pikkuisista norsuvauvoista niin, että ne pysyivät liikkuvan ryhmän mukana.

Lintuosaston bongaamisesta olin vastuussa pääosin minä, vaikkakin kanssamatkustaja Kaisa osottautui todella tarkkasilmäiseksi havainnoijaksi. Yhteistyöllä määritimme kalakotkan, savannikorppikotkan, marabouhaikaran, loistokottaraisen, afrikan hanhen, iibishaikaran, kynsihyypän, savannihaikaran, seppähyypän, helmikanan, kuningastrapin, valkovatsatrapin, keltakurkkuviiriäiskanan, puhvelikutojan, lehmähaikaran ja paljon paljon muuta. Osa autokunnastamme jaksoi ihmetellä sitä intoa, millä ”eräs” auton asiakas paneutui lintujen tarkkailuun ja tunnistamiseen 😉 Kiikarit kiersivät ahkerasti autossamme kädestä käteen ja lintujen viehätys alkoi kiemurrella myös muiden matkaajien tajuntaan.

Pysähdyimme reissun aikana kahville kivaan savannin keskellä olevaan lodgeen ja lounaalle hienolle näköalapaikalle. Lounaan aikana ihmettelimme useiden virtahepojen epätyypillistä käytöstä = olla syömässä kuivalla maalla auringon paisteessa, keskellä kuuminta päivää! Mikäs siinä, saimme upeita kuvia, mutta yleensähän hipot syövät öisin ja päivät makoilevat haisevissa ruskeissa lätäköissään niin että vain selät näkyvät.

Paluumatkalla autossamme oli melkoisen hiljaista, kun aikainen aamu, lentävä pöly ja rytyyttävät tiet vaativat veronsa – joka puolella torkuttiin. Onneksi kuskimme Roni pysyi hereillä ja ajoi meidät turvaisasti ja nopeasti (=melko monta ohitusta tehden) takaisin Kajiadoon. Matkalla pysähdyimme vielä tyhjentämään yhden kangaskaupan lähes koko varaston punaisenkirjavista Masaihuovista ja muista ihanan värikkäistä kankaista.

Olipa kerrassaan mahtavan tapahtumarikas ja upea päivä kaikkine elämyksineen! Tänä iltana tuskin tarvitsee unta houkutella. Joten suihkun kautta Usiku mwema! (=hyvää yötä)

Anna Hahtola