Koulutusvienti

Näkökulmia Suomen koulutusviennin kehittämiseen
Opettajat ilman rajoja -verkosto toiminnan keskiössä

Koulutuksen merkitys kehitykselle on tunnustettu kansainvälisesti. Lasten ja nuorten koulutuksessa on otettu kehitysmaissa paljon edistysaskeleita, mutta monen kehitysmaan ongelmana on kouluttamattomat opettajat. YK:n koulutukseen liittyvän vuosituhattavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä tulisi palkata ja kouluttaa noin 1,7 ja vuoteen 2030 mennessä 5,3 miljoonaa opettajaa. Monissa hauraissa valtioissa siihen ei ole resursseja. Opettajien palkkaamisen lisäksi tulisi järjestää enemmän ja laadukasta koulutusta opettajille, hoitaa opettajien palkkaus ja työskentelyolosuhteet luokissa paremmiksi sekä löytää työkaluja ja välineitä laadukkaampaan koulutuksen.

Jos koulutusta halutaan parantaa, on sijoitettava opettajakoulutukseen. Hyvä, osaava ja taitava opettaja on lapsen ja nuoren koulutusuran kannalta merkittävä ja hyvin koulutetut ja motivoituneet opettajat ovat hyvälaatuisen opetus- ja koulutusjärjestelmän kehittämisen lähtökohta.

Suomalaisen koulutusviennin ja Opettajat ilman rajoja -toiminnan visiona voisi olla, että opetusalan ammattilaiset osallistuvat kehitysyhteistyöhön ja koulutuksesta tulee Suomen kehitysyhteistyön päätoimintamuoto.

Opettajat ilman rajoja -aloite on muotoutumassa verkostoksi, jonka keskeinen tavoite on paikallisten opettajien pedagogisen osaamisen kehittäminen maailman hauraimmissa maissa. Laadukkaan koulutuksen kautta tuetaan paikallisyhteisöjä ja luodaan mahdollisuuksia kestävälle tulevaisuudelle. Tavoitteen saavuttamiseksi verkosto tarjoaa suomalaista opetussektorin osaamista kehitysmaihin. Suomalaisille opettajille se mahdollistaa 3-12 kk vapaaehtoisjaksoja kehitysmaissa. Toiminnallaan verkoston tulee täyttämään selvää aukkoa kehitysyhteistyön kentällä.

Maailmassa on yhä edelleen 774 miljoonaa lukutaidotonta aikuista ja 123 miljoonaa 15-24 -vuotiasta nuorta. Lukutaidottomista kaksi kolmesta on tyttöjä ja naisia. Ilman perustaitoja nuoret eivät enää työllisty missään, eivät edes kehitysmaissa. Laadukas koulutus auttaa tulevia sukupolvia pois köyhyydestä ja toimimaan yhteiskuntiensa hyväksi.

Suomen virallisessa kahdenvälisessä kehitysyhteisyössä ja kansalaisjärjestöjen tekemässä kehitysyhteistyössä opettajat voivat toimia asiantuntijoina, konsultteina, opettajakouluttajina sekä oppimismenetelmien ja -välineiden kehittäjinä. Tähän liittyy myös laajempi koulutuspoliittinen tuki eri valtioiden koulutusjärjestelmien rakentamiseksi. Lisäksi opettajia tarvitaan humanitaarisessa työssä. Kansainvälisissä katastrofeissa opettajien tulisi olla aktiivisesti mukana esimerkiksi pakolaisleireillä siinä missä lääkäreiden ja terveydenhoitajienkin. Käynnistämällä nopeasti koulunkäynti katastrofien jälkeen autetaan lapsia ja nuoria toipumaan traumaattisista kokemuksista, mutta ennen muuta rakennetaan valoisampaa tulevaisuutta yksilöille ja tuetaan yhteiskuntien jälleenrakennusta vaurioiden korjaamisessa.

Suomessa Opettajat ilman rajoja -verkosto tukee koulutusjärjestelmän eri tasolla toteutuvaa globaalikasvatusta. Opettajat ilman rajoja -verkosto sopiikin tavoitteillaan ja toiminnallaan mainiosti Suomen koulutusviennin kehittämiseen.

Suomessa monet kasvatusalan ammattilaiset ovat todenneet, että maailmanlaajuisten kehityskysymysten käsittely on haasteellista. Globaalikasvatuksen tarkoituksena on avata ihmisten silmät ja mieli maailman moninaisuuksille sekä kannustaa toimimaan oikeudenmukaisemman, kestävämmän ja ihmisoikeuksia kunnioittavamman maailman puolesta (Maastricht 2002, Global Education).

Tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi maailmankansalaisiksi ja edistää globaalia yhteisvastuuta ja kestävää kehitystä. Suomessa globaalikasvatus on opetussuunnitelmien perusteissa